Heijastus

Verkkopankissa on häiriö, ei voi maksaa laskuja. Heijastus on kahden viikon takaa, silloin puissa ei ollut lunta. Mutta nyt on, kaunista, lähden siis kuvaamaan.

Tallinnan tammikuu 2

Toisena päivänä sainkin työhommat valmiiksi niin, että ehdin vielä kaupungille. Minulla oli kiire, koska Tallinnan ulkopuolella satoi lunta ja luulin (toivoin), että sitä olisi myös vanhassa kaupungissa. No ei ollut, vaan vesisade. Puikkelehdin kujilla, käväisin nukkemuseon kaupassa kysymässä, järjestävätkö he koskaan marionetintekokursseja. Eivät ;-( Ei siis tärpännyt vieläkään: Olen halunnut tehdä itse puisen marionetin siitä asti kun kävin Prahassa. Enkä mitään tavallista, vaan hienon! Voi olla, että minulla on liian suuri usko kykyihini, mutta ei se mitään ;-) Totuus paljastuu sitten joskus, jos onnistun löytämään oikean kurssin ja pääsen toteuttamaan haaveeni.

Osuin porttikongiin, josta avautui ovia ihaniin käsityöläiskauppoihin. En tajunnut missä olin ennen kuin näin alla olevan kyltin. Vuosia sitten ostin Kübarakodasta hatun. Nyt en ostanut, kun tämän reissun hattu oli jo hankittu (ei kai sitä kahta hattua samalla reissulla...?). Olin siis Katariinan Killan kauppakujalla.

Muuta en ehtinytkään, vaan piti rientää laivaan. Märästä säästä huolimatta oikein mukava reissu - työasiat menivät hyvin ja jäi vielä vähän aikaa olla kaupungilla.

Tallinnan tammikuu 1

Parin päivän työmatka märkään Tallinnaan. Ei (tietenkään) lunta sielläkään, mutta jouluvaloja senkin edestä. Jouluvalojen asentajilla oli ollut huumorintajua - portinpylväillä tonttulakit päässä!

Huovutettuja ihanuuksia kaupat täynnä - niinpä minullakin on nyt uusi hattu - ja sokeripaahdettuja manteleita Olde Hansan nurkalla.

Raatihuoneentorilla purettiin joulua; karuselli oli jo melkein pakattu potnapekkaan vietäväksi varastoon.

Kirppis kuin temppeli

Olin monta kertaa kulkenut tämän jännittävän talon ohi ja ihmetellyt, mikä se mahtaa olla. Haaveilin, että pääsisin katsomaan sitä sisältä. Sitten luin jostakin, että se on ollut Pelastusarmeijan omistama. Ja nyt siinä oli yhtäkkiä avattu kirppis.

Jo eteinen oli ihanan kodikas, mutta silmäni levisivät, kun pääsin sisälle. Ooh, mikä sali ja mikä näyttämö!

Sain luvan kuvata kirppiksellä ja minut jopa ohjattiin parvelle (johon oli kannettu penkit salista), jotta saisin parempia kuvia.

Kirppis toimii hyväntekeväisyysperiaatteella eli kaikki tavarat on saatu lahjoituksena. Naisten paja tekee kirppikselle käsitöitä myyntiin ja monet huonekalut kunnostetaan miesten pajassa ennen myyntiinpanoa.

Jotain kivaa löysinkin, siitä sitten eri jutussa.

Tuleekohan tästä bisnes?

Pari kuukautta sitten tein vihdoin sen, mitä olin jo pitkään pohtinut: Liityin Hangon Käsityöläisten jäseneksi ja teetin ison kasan postikortteja Hanko-kuvistani. Hanko-kortteja on nimittäin aika nihkeästi missään myynnissä.

En usko, että tästä tulee mikään hehtaaribisnes, mutta se ei ole tavoitteenikaan. Pikemminkin ilo siitä, jos/kun ottamani kuvat miellyttävät muitakin kuin minua.

Ainakin joku on tykännyt korteistani, sillä kakkoskuvan vasemman alareunan luistelukortteja oli jäljellä vain kaksi, kun viikonloppuna kävin tarkistamassa tilanteen ;-)

Loppuvuosi 2013

Heinäkuussa tapasin porojen lisäksi pikkukoiran, kanat ja sukulaiset. Käytiin Ohtakarissa, Kokkolassa ja Hangossa, jossa nähtiin Tall Ships Racen Stavros Niarchos. Käytiin Tallinnassa ja vietettiin yksiä mukavia synttäreitä.

Elokuussa myin kirppiksellä tavaroita (miksi täällä ei ole yhtään tyhjempää?). Kansainvälisenä majakkapäivänä seikkailimme Gustavsvärnillä ja nopsia kun olemme, ehdimme vielä vohveliravintolaan, kun kerran oli ravintolapäiväkin. Uusi Pirkka-pöytälevy tuli ja samoin yksi jakkara, jonka sain erikoishintaan kaikesta riesasta. Olin iloinen ja tyytyväinen.

Syyskuussa oli kahdet muuttotalkoot (ja lokakuun alussa vielä yhdet...). Ehdin silti myös Vapriikkiin katsomaan terrakottasotureita. Kiinassa on kuulemma tullut tai tulee tänä vuonna voimaan laki, joka kieltää niiden viemisen ulos maasta edes näyttelyihin. Saattoi siis olla viimeinen mahdollisuus nähdä niitä Kiinan ulkopuolella. Aloitin blogitauon.

Lokakuussa opettelin fasilitoinnin alkeita Haikon Kartanossa; ehkä hienoin hotelli, missä olen koskaan ollut (valtava huone sohvaryhmineen ja parvekkeineen...). Kurssistakin jäi jotakin mieleen ;-) Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kirjamessuilla Valamon luostarista saadulla lipulla. Blogitauko.

Marraskuussa ehkä satoi koko ajan - en muista kun töissä oli niin paljon (onneksi kiinnostavaa) tekemistä. Löysin uimahallin 30 kerran rannekkeeni, jonka olin täysin unohtanut. 23 kertaa käyttämättä ja viimeinen voimassaolopäivä 30.12.2013. H I E N O homma! Aloitin raivoisan uinnin. Silti en voinut jättää välistä joulumyyjäisiä Hangossa (superhyviä lanttu- ja porkkanalaatikoita, jotka tulivat syödyksi paljon ennen joulua). Blogitauko venyi.

Joulukuussa uin, uin ja uin, yhdellä viikolla 6 kertaa eli 6.700 metriä. Muut viikot eivät menneet yhtä hienosti. Kävin slaavilaisessa kirjastossa ja osuin Tuomaan markkinoille Senaatintorille. Lopulta tuli joulu ja loma ja pohjoisen lumi ja rauha.

Uintisaldoksi tuli 18 kertaa = 20.200 metriä. Ihan hyvin tällaiselta laiskimukselta!

Alkuvuosi 2013

Tammikuussa näyttää olleen lauhaa ja minulla kuvaustauko (kolme kuvaa koko tammikuussa). Sen sijaan kokeilin japanilaista kirjansidontaa.

Helmikuussa osallistuin valokuvanäyttelyyn ja nautin Hangon hangista.

Maaliskuussa Hangossa oli vuosisadan jäät. Eikä minulla luistimia mukana! Tosin ei ehkä olisi ollut rohkeuttakaan, oli se sula meri niin lähellä. Sen sijaan kannustin Suomen joukkueet kaksoisvoittoon muodostelmaluistelun nuorten MM-kisoissa.

Huhtikuussa matkustin sadunhohtoiseen Istanbuliin. Koko kuukausi menikin sitten Istanbul-huumassa.

Toukokuu oli normaalia arkea, auto meni katsastuksesta läpi ilman virallista huomautusta kuskin sivupeilistä (vaihdatin sen seuraavassa huollossa niin kuin olin aikonutkin). Muistin tehdä veroilmoituksen.

Kesäkuussa kävin Helsingissä kurssilla. Hankin uusia kodinkoneita; jääkaapin ja hellan. Ja sen Pirkan! Joo, ja valitin siitä.