Ensin yhtenä kesänä tuli Jaroslav. Punatukkainen poikaenkeli, ei mikään siloposki, mutta niin hellyttävä. Täältä se sai kodin.
Jaroslav oli kuitenkin surullinen. Ei ollut kaveria, ei kenen kanssa tarkkailla maailmaa tai vaihtaa mielipiteitä. Niinpä seuraavana uutena vuotena Anna-Pavlina muutti tänne. Vaaleatukkainen Anna-Pavlina sinisessä luomivärissään hurmasi Jaroslavin. Ja kaikki on nyt hyvin. Omat suojelusenkelini istuskelevat kirjahyllyni päällä, nämä Prahan enkelit.
Reissuiltani tuon yleensä aina kirjoja ja saatan tuoda jotain muutakin kivaa, jos kohdalle osuu. Nämä enkelit löysin pienestä taidegalleriasta, ensin Jaroslavin ja puoli vuotta myöhemmin onnekseni Anna-Pavlinan. Eihän siitä mitään olisi tullut, ettei poikaenkelillä ole tyttöenkeliä kaverinaan!
(Siskoni lapset saivat valtaisan hihityskohtauksen, kun näkivät Jaroslavin - enkeli pippeli paljaana!)
3 kommenttia:
Voi miten kivoja! Mitä materiaalia he ovat? Pari sopii hyvin yhteen. Pidän niiden asennoista.
Aivan ihanat patsastelijat, hieman naivistiset, tykkään kovasti.
Hietzu ja Markka, kiitos, tykkään myös ;-). Enkelit ovat keramiikkaa ja aika painavia. Ihastuin niiden rosoisuuteen, minulla kun ei mikään muukaan ole kotonani viimeisen päällä tiptop...
Lähetä kommentti