Minä olin täällä!

Pitkästä aikaa kävin taas Pekingissä. Kunhan tokenen aikaerosta ja saan tolkkua ehkä noin kahdestatuhannesta kuvasta, tulee tunnelmia ja tarinaa.

Näitä siis tein...

Ennen joulua innostuin tosi paljon siitä, mitä kaikkea omista valokuvista voi tehdä. Joulukorttien ja Lehmäkirjan lisäksi sitten teetinkin niistä joululahjoja aika paljon. Omahyväisesti kuvittelin, että muutkin olisivat kuvistani yhtä innostuneita kuin minä ;-D Ilmeisesti onnistuin ainakin kohtalaisesti, kun saajat vakuuttivat tykkäävänsä lahjoista.





A5-kokoiset Lehmäkirjat teetin Ifolorilla ja se oli helppoa. Sivuja niissä oli 19 eli kuvia meni 37 kpl, koska halusin, että kaikki kuvat ovat koko sivun kokoisia. Joihinkin kuviin lisäsin pikku kuvatekstit. Eniten aikaa meni kuvien valitsemiseen ja niiden lataamiseen kirjanteko-ohjelmaan. Itse kirjan tekemistä helpotti se, että loin ensin kuville kansion ja järjestin ne jo siinä siihen järjestykseen kuin halusin ne kirjaan.




Ifolorilla teetin myös kolme erilaista A4-kokoista seinäkalenteria. Tein kaksi Hanko-kalenteria ja yhden Elämää maaseudulla -kalenterin. Myös niiden tekeminen oli helppoa ja hauskaa. Maaseutukalenterista en harmillisesti huomannut ottaa kuvia ennen sen antamista.


Lisäksi teetin Rajala Pro Shopissa kaksi samanlaista A4-kokoista Hanko-kirjaa (20 sivua eli 40 kuvaa), kaksikieliset tietysti ;-) Heillä oli sellainen hyvältä kuulostava tarjous, että normaalisti 49 euroa maksava kovakantinen kirja on vain 19 euroa. Niinpä ostin niitä kaksi ja sain alennuskoodit, jotka sitten piti laittaa tilaukseen. Kirjoihin laitoin samoin kuvatekstejä vain joillekin sivuille ja kaikki kuvat koko sivun kokoisia. Mahdollisuus olisi ollut tehdä monimutkaisempiakin eli laittaa useampia kuvia ja enemmän tekstiä per sivu. Onneksi en tehnyt niin, sillä kärsivällisyys meinasi loppua muutenkin, niin monta vastoinkäymistä tuli eteen. Itse kirjan tekeminen oli helppoa, mutta materiaalin lähettäminen Rajalalle ei onnistunut. Ei vaikka luin heidän ohjeensa; ei mitään neuvoa. Yritin soittaa heille lukemattomia kertoja, mutta kukaan ei vastannut asiakaspalvelun puhelimeen tai se oli varattu. Niinpä laitoin heille myös sähköpostia kahteen eri osoitteeseen. Ei vastausta.


Lopulta asiakaspalvelusta vastattiin puhelimeen. Siellä oli oikein ystävällinen ja iloiselta kuulostava nainen, joka kertoi, että minun pitää ottaa palomuuri ja virustorjunta pois käytöstä ja lähettää materiaali sitten. Hän sanoi, että hänellä on 100 sähköpostiviestiä vastaamatta, koska hän on puhelimessa yhdeksästä viiteen ja sen jälkeen hän tekee näitä kirjoja. Minusta tuo työmäärä kuulosti järjettömältä, ei kai yksi ihminen ehdi kaikkea tehdä... Markkinointiosasto ei ollut tajunnut, että kaikki haluavat teettää kirjansa juuri ennen joulua. Sovimme, että soitan hänelle uudestaan seuraavana päivänä kun olen lähettänyt aineiston.


Illalla tein niin kuin hän oli neuvonut (vaikka en olisi halunnut ottaa kaikkia suojauksia pois päältä, edes väliaikaisesti...) ja sain materiaalin lähetetyksi. Aamulla soitin ja hän ei muistanut, että olimme puhuneet edellisenä päivänä. Liikaa töitä?! Materiaali oli kuitenkin siellä ja hän taittoi kirjan siinä samantien. Lisäksi sain annetuksi molemmat alennuskoodit hänelle, niitä kun ei voinut laittaa kahta samaan tilaukseen. Sovimme myös mistä haen kirjat. Hienoa, homma oli kunnossa!


Ei toki. Seuraavana päivänä minulle soitti eri henkilö, eri paikkakunnalta. Haluamani harmaat kannet olivat lopussa, kävisikö mustat tai valkoiset. Otin valkoiset ulkoa, mustat sisältä. Ja kerroin, että kirjoja piti olla kaksi samanlaista. Se tieto ei ollut siirtynyt heille. Ensimmäinen yhteyshenkilö oli jäänyt lomalle. Kun arvelin tälle toiselle, myös hyvin ystävälliselle naiselle, että varmaankin työuupumuslomalle, hän vastasi, että "Voi kuule, meitä on täällä monta, jotka olisimme työuupumussairausloman tarpeessa." Mitäpä siihen voi sanoa. Olla vain iloinen, että omassa työpaikassa ei ainakaan tällä hetkellä ole vastaava tilanne. Sain kirjat ajoissa ennen joulua, mutta vain tämän onnellisen sattuman - kansien loppumisen - ansiosta.


Kun vertaan näitä kahta yritysta ja niiltä tilaamista, Ifolor on ylivoimainen. Kaikki mitä olen sieltä tilannut, on ollut helppo tilata ja tavarat ovat tulleet nopeasti. Rajalalla ihmiset ovat ystävällisiä, mutta muuten homma ei tämän kokemuksen perusteella toimi (Ifoloriin ei ole kertaakaan tarvinnut olla yhteydessä...). Lisäksi Ifolorin värit ovat luonnollisemmat, Rajalan kirjoissa kuvien väri oli mielestäni liian sininen ja enkä tykännyt myöskään niin paljon kiiltävästä paperista, jota kirjoissa oli käytetty.

Joulukortit taas mielessä

Noin kuukausi sitten tilasin tohkeissani joulukortteja omista kuvista. Olin päätynyt tilaamaan kolmea erilaista korttia, ajattelin, että siinä olisi kylliksi vaihtoehtoja. Mutta mitkä ne olisivat? Selasin kuvia koneella edestakaisin. Mietin, pitäisikö korteissa olla tonttuja, kynttilöitä tai muuta joulumeininkiä. Tulin siihen tulokseen, että punaista pitää olla tai ainakin lunta. Jahkailin ja valikoin niin pitkään, että melkein missasin alehinnan. Lopulta panin hösseliksi ja sain tilauksen tehdyksi viime tipassa. Ja olin yllättynyt ja innoissani, kun kortit ja kuoret tulivat muutaman päivän päästä.


Tein radikaalin ratkaisun: Ei yhtään joulutonttua, -pukkia, -kynttilää tai muutakaan joulu-alkuista juttua eikä enkeliä. Päätin antaa maisemien tuoda joulumielen. Kahdessa on lunta ja kahdessa punaista.


Nyt on enää se toinen mukava puuha edessä; korttien lähettäminen. Tärkeimmät menivät jo ja siksi voin paljastaa kortit täällä. Muut saajat eivät nimittäin tiedä blogin olemassaolosta. Tänä vuonna jotkut harvat ja valitut saavat vielä extra-super-speciaalijutun; joulupostimerkin paikalla Mikael Granlund huitaisee ilmaveivin.

Pieni Kiina-näyttely, väreissä

Ken on kiinnostunut Kiinasta, väreistä ja/tai valokuvauksesta, ehtii vielä Värimatka Kiinaan -valokuvanäyttelyyn, sillä Kulttuurien museon näyttelyä on jatkettu 29.1.2012 asti. Tutkija Kirsi Kommonen on perehtynyt kiinalaiseen värimaailmaan ja värien merkitykseen Kiinassa, ja hänen miehensä Janne Kommonen on ottanut kuvat. Itse kävin näyttelyssä jo elokuussa.


Teemapäivänä Kirsi Kommonen kertoi ensin kiinalaisesta värisymboliikasta ja sitten Janne Kommonen Kiinassa kuvaamisen erityispiirteistä. Kirsi Kommonen jatkoi fengshuista ja kiinalaisten kotien värisymboliikasta. Kaikista näistä pidin kovasti, vaikka osa asioista oli minulle tuttua. Sen sijaan arkkitehdin/fengshui-konsultin esitys värien käytöstä fengshuissa oli suuri pettymys; odotin koko ajan, että milloin hän pääsee varsinaiseen asiaan. Esitys tuntui lähinnä hänen töidensä mainostamiselta. Se oli harmi, sillä hänen luentonsa veti paikalle isoimman yleisön ja moni oli jopa varustautunut muistiinpanovälinein.

Näyttelytila on pieni, mutta kuvia on runsaasti ja ne on järjestetty värien mukaan. Minä tietysti tutkin kuvia innoissani ja suosittelen näyttelyssä pistäytymistä myös sisustuksesta kiinnostuneille!

P.S. Näyttelyssä on paljon muitakin värejä kuin kiinanpunaista ;-)

Joulukortit mielessä?

Tänään pitäisi tilata joulukortit, jos haluan teettää niitä omista kuvista. Tarjous on voimassa klo 24:ään saakka henk.koht. alekoodillani. Mutta miten voi syventyä ajattelemaan joulukortteja, kun vielä pari päivää sitten uimakoppi oli paikallaan eikä lumesta tietoakaan. Kyllä kai joulukorteissa pitää olla punaista??!

Se tuli jo!

Ifolor kyllä yllätti minut täysin - positiivisesti! Tiistai-iltana myöhään lähetin kirjamateriaalin ja eilen valmis kirja oli tupsahtanut postiluukusta. Ja näytti juuri sellaiselta kuin ohjelman esikatselussa - se oli sellainen kuin pitikin. Siis ihana! Voi olla, että joku lehmäihminen saa tämän joululahjaksi ;-)


Tuli kauhea hinku teettää kuvakirjoja lisää. Voisin yrittää tehdä jonkun vähän monimutkaisemman ...

Saa nähdä onnistuuko...

Viikonloppuna ulkoilutin kameraa, mutta täytyy sanoa, ettei järvi - ainakaan tämä - ole meri. Liian pliisu ja vesikin sameaa... Höh.


No, otin kuitenkin muutaman kuvan, mutta sitten sunnuntai-iltana lopultakin tartuin toimeen ja aloitin sen, mitä olen jo pitkään aikonut (miten aikominen kestääkin aina niin kauan???).


Aloin kasata ensimmäistä omista kuvista tehtyä kirjaa. Mainoksen mukaan homma on kutakuinkin maailman helpoin juttu. No joo, ei se eka kerralla ihan suitsait sujunut ja pari tuntia äherrettyäni luovutin.


Mutta en kokonaan... Eilen kirja oli mielestäni valmis ja lähetin sen eteenpäin. Se on kaikista yksinkertaisin malli; paljon kuvia ja vähän tekstiä.


Mutta näitä kuvia siinä ei ole


vaan näitä:


Puolentoista viikon päästä kirja on minulla. Hui, nyt jännittää!

Villa Schildt

Luin varmaan 15-vuotiaana ensimmäistä kertaa Göran Schildtin (1917 - 2009) kirjoja hänen purjehduksistaan Välimerellä ja myös asumisesta Leroksen saarella Kreikassa. Vaikken silloin enkä nytkään ymmärrä purjehduksesta mitään, Schildt osasi kirjoittaa niin kiehtovasti, että kirjat tempaisivat tällaisen maakravunkin vastuttamattomasti mukaansa!


Jo viime kesänä minulle valkeni, että Schildt asui myös Tammisaaressa ja että siellä on edelleen Christine ja Göran Schildtin säätiön Villa Schildt, jossa järjestetään kesäisin teemanäyttelyitä ja muuta ohjelmaa. Silloin yritin osua Villa Schildtiin, mutta en löytänyt sinne. Enkä meinannut onnistua tänäkään kesänä - nyt en ymmärrä miten paikan löytäminen oli muka niin hankalaa...


Tämän kesän näyttely oli Leros - saaremme Välimeressä. Näyttelyssä oli valokuvia Leroksesta ja lisäksi rekonstruktiot Schildtin Daphne-veneen kajuutasta ja heidän talostaan Leroksella.


Näyttelyssä oli myös paljon esineistöä talosta ja kreikkalaisia käsitöitä. Ja jopa Daphnen jolla.




Näyttely oli aika pieni, mutta ah niin ihana, kuin olisin ollut Kreikassa! Ja olin innoissani, että näin pääsin kokemaan uudestaan hänen kirjojensa tunnelman.


Yhdessä huoneessa oli myös näytillä Alexander Wikströmin ikoneita, sekin veti minua Villa Schildtiin juuri nyt.




Oma ikonimaalaukseni on ollut pysähdyksissä muutaman uoden, mutta nyt aion taas jatkaa sitä. Ehkä joskus näytän täällä, mitä olen saanut aikaiseksi, mutta en lupaa mitään varmaa... Ikonimaalaus on vaativaa - jopa vaikeaa - ja hidasta, mutta niin antoisaa myös!

Odotin pakkasta

viikonlopuksi. Olihan sitä - lauantaiaamuna. Riensin ulos nauttimaan kuurataiteesta ja kuvaamaan. Sunnuntaina pakkanen oli sitten mennyt ja vesisade tullut, koko päiväksi.