Muutama viikko sitten huomasin, että työmatkani varrella olevan S-marketin kyljessä on kukkakauppa ja jopa oikein hyvä kukkakauppa! Olen käynyt samassa marketissa ties kuinka kauan ja vasta nyt olen hoksannut kukat... Ennen ostin usein itselleni kukkia, mutta sekin tapa on unohtunut. Onko työni tosiaan ollut usean vuoden niin rasittavaa, että kaikki mukava on jäänyt unholaan? Täytyy sanoa, että Kyllä! Onneksi tilanne on muuttunut ja energiaa riittää nykyään myös mukaviin asioihin.
Kukkakauppias on hyvin puhelias (tai ehkä asiakkaita käy liian harvoin); nytkin ehdimme jutustella vaikka mitä samalla kun hän sitoi kimppuni. Hän antoi myös kukista pitäville naimattomille naisille hyvän vinkin, jonka nyt hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ;o) "Jos haluat saada kukkia, ota autokauppias!" Hänellä käy kuulemma parikin autokauppiasta ostamassa vaimolle kukkia joka viikko.
Talvilomaan on vielä muutama viikko, mutta pähkäilen täyttä päätä, mitä tekisin silloin - reissaamista Suomessa, kaupunkiloma Euroopassa... Ei, luulen, että teen ihan jotain muuta...
Finlaysonin hempeän vaaleanpunaisen ison pöytäliinan löysin viime viikonloppuna kirppikseltä. Kuin pakasta vedetty, tärkit ja kaikki, ei varmaan koskaan käytetty. Kahdeksan euroa. Aalto-maljakko saatu entisessä työpaikassa, kun yksi pomo halusi päästä siitä eroon firman muutossa. Tottahan toki otin maljakon iloisena vastaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti