maanantai 23. heinäkuuta 2012

Lohi-Päätalo

Posion kotiseutumuseo Lohirannalla noin 40 kilometrin päässä Posion keskustasta ja Pentik-mäestä (joka on yleensä se turistien pysähdyspaikka) on käynnin arvoinen paikka.
Pirtti on valtava, entisaikana kaiken sisällä tehdyn askaroinnin keskus. Siellä on kudottu matot ja kankaat, kehrätty villat langoiksi ja ovensuussa lähellä isoa uunia on ollut isännän työkaluarkku. Selvästikin naisten puuhat on tehty peremmällä ja isännän reenkorjaukset, suksentervaukset, sahaushommat ja muut "likaisemmat" työt lähempänä ulko-ovea.
Lohi-Päätalo ei ole ollut mikään köyhä tila, sen kertoo 1800-luvun lopusta oleva komea päärakennus, ja tila onkin elättänyt aikanaan yli 30 henkeä. Etenkin pirtissä on ihana rauhallinen tunnelma, mutta vilinää ja touhua on varmasti aikoinaan ollut yllin kyllin.
Pihapiiriin on myöhemmin siirretty pieni aitta ja talli-makasiini, joissa on ulkotyökaluja ja myös reki ja ahkio, johon monikaan nykyaikuisista ei mahtuisi istumaan, sillä niin kapea se oli.
Museokäynnin yhteydessä käväisimme myös läheisellä koululla, joka ei (tietenkään) ole enää toiminnassa, vaan yksityisomistuksessa. Omistaja pitää koululla kesäkirppistä perjantaisin ja löysinkin sieltä mukavaa kesälukemista. Paras oli Tuomas Kyrön Miniä. Suosittelen sitä muillekin! Ainoa huono puoli oli se, että kirja oli ihan liian ohut.

3 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

Nämä kesäiset paikallismuseokurkistukset tuovat aina sellaista ihanaa kesäfiilistä. Ja harvinaisen aurinkoinen sää ollut vierailupäivänä! :o Vettä kun on tullut harva se päivä enemmän tai vähemmän.

Anja kirjoitti...

Olipas kiva päästä Posion museoon käymään näiden kuvien välityksellä :) Tuossa pirtissä viihtyisi, on niin rauhallisen näköinen vanhajan ajan tupa.

Kirjailijatar kirjoitti...

Kaunista. Ihailen vanhoja talonpoikaismuseoita ja muita rakennuksia aina siitä, miten tarkoituksenmukaista sisustus niissä on aina ollut. Ei liikaa roinaa, vaan kauniita käyttöesineitä.