perjantai 1. helmikuuta 2013

Japanilaista kirjansidontaa


Viime viikonloppuna olin japanilaisen kirjansidonnan kurssilla ja innostuin mielettömästi! Joskus kauan sitten olen opiskellut viikon länsimaista kirjansidontaa jo edesmenneen kirjansidontagurun Kalevi Tainion johdolla ja silloinkin olin ihan innoissani. Japanilainen (tai kiinalainen) kirjansidonta on kuitenkin yksinkertaisempaa ja nopeampaa ja siten sitä on helpompi tehdä myös arkitohinoitten keskellä.


Kahden päivän kurssilla sain aikaiseksi neljä kirjaa, joissa kokeilin vähän eri juttuja. Haitarikirjoja en tehnyt ollenkaan, koska halusin paneutua näihin.


Ensimmäisessä kirjassa sivut on taitettu ulkosyrjästä pussille. Tapa juontaa juurensa tussikirjoituksesta; siveltimen muste imeytyi näkyviin paperin takapuolelle ja tekemällä sivuista kaksinkertaiset se saatiin piiloon. Sidonta on neljän pisteen perussidonta, jonka tein pellavalangalla ja lopuksi kiertelin lankaa vielä sidokseen. Lopputuloksesta näette, että malli oli ihan ikiomani ;-) Heti kun olin liimannut nuo laatikosta löytyneet tarrat kanteen, huomasin, että ne eivät olleetkaan minun juttuni - liian siistejä ja teollisia... Mutta olkoon. Tähän kirjaan aion siirtää kurssimuistiinpanoni.


Seuraavaksi tein japanilaisten kauppiaiden Hantori-muistikirjan. Se koostuu kolmesta taitetusta paperinipusta ja keskimmäiseen nippuun tehdään ripustusnaru. Paperina käytin jotain ehkä käsintehtyä paperia ja kansina on tapettia. Ripustusnarun tein sävyihin sopivista helmilangoista. Kansien etutaitokset vielä liimaan kiinni. Näistä kirjoista ei kannata tehdä ihan minimaalisia, koska vihot tekevät kirjasta vähän pönköttävän. Minä taltutin liian pönäkkyyden Tainion kurssin aikana hankkimassani prässissä.


Kolmas kirjani on Daifuku- eli tilikirja, jonka sidokset ovat hyvin yksinkertaiset ja muodostavat myös ripustuslenkin. Tilikirjoja oli tapana niputtaa pitkällä narulla yhteen, jotta ne oli tulipalon sattuessa helppo siepata mukaan ja näin saatiin pelastetuksi kaupankäynnin kannalta tärkeät tiedot.


Sivut ovat viivoitettuja, paitsi ensimmäinen ja viimeinen ruskeaa paperia. Kannet koristelin kiinalaisilla leikkiseteleillä, joita yleensä poltetaan esi-isien muistopäivänä. Tilikirjaan ne sopivat mielestäni mainiosti. Viimeistelin kirjan sitomalla ripustuslenkkiin aidon vanhan kiinalaisen kolikon.


Viimeinen aikaansaannokseni on yksinkertaisin muunnelma neljän sidontapisteen kirjasta. Kirjan kulmiin on tehty K´ang Hsi -sidonta eli Keisarinkulma, joka on saanut nimensä keksijältään, Kiinan keisarilta K´ang Hsilta. Kansina tapettia (ei reunataitoksia), sivut terran väristä paperia, paitsi ensimmäisenä ja viimeisenä Kiinasta tuodut oranssi-kulta paperit, jotka vastaavat esi-isille polttamalla lähetettävää rahaa. Lisäksi laitoin piristykseksi väliin muutaman sivun käsintehtyä paperia.


Kurssi oli niin kiva, että me kaikki toivomme jatkokurssia. En ostanut kirjoja varten mitään tarvikkeita, vaan kaikkea löytyi kotoa (paitsi tapetinpalaset ovat opettajalta). Kurssin jälkeen surffasin netisssä ja etsin aiheeseen liittyvää tietoa ja huomasin, että täällä on tehty ihania koptilaisia kirjoja. Haluan oppia tekemään myös niitä!

4 kommenttia:

hietzu kirjoitti...

Ihania, kauniita, taideteoksia. Voi kuinka nuo värikkäät paperit näyttävät hyvältä ja tuo ruskea paperi ihanan huokoiselta. Tuollaiset paperit ovat juuri sellaisia joita tekisi mieli hipeltää käsissään.

Joko tiedät mihin vihkoja käytät? Tuossapa sinulla on vaikka ystävänpäivälahjaksi jollekin ihania ja ennen kaikkea omatekoisia lahjoja.

Kuinkahan nuo koptikirjat ja muut paksut kirjat avautuvat? Ovatko ns. hankalia käsitellä/kirjoitettavia?

Kuukki kirjoitti...

hietzu, luulen, että nuo ensimmäiset jäävät itselle, mutta teen kirjoja varmasti lisää lahjoiksi. Minulla on kaikenlaisia papereita pilvin pimein, joten nyt niille on taas käyttöä.

Koptikirjat avautuvat paremmin kuin monet muut, sillä niiden sidos on sellainen. Ja aina kun tekee kirjoja, pitää huomioida paperin kuitusuunta - se vaikuttaa oleellisesti siihen, onko kirja helppo vai vaikea avata.

hietzu kirjoitti...

Ahaa,taas oppi jotain uutta :)

luminen kirjoitti...

Nää on ihania. Haluaisinpa kokeilla!