maanantai 26. heinäkuuta 2010
Voittaja on selvillä!
Kolminkertaisen helminauhan + pussukan arvonta on suoritettu tänä iltana virallisen valvojan (sisko) läsnäollessa. Minä toimin vaalivirkailijana: Kirjasin kaikki arvat ruutupaperille - kommentti = 1 arpa, kommentti + linkitys = 2 arpaa - leikkelin niistä samankokoiset arpalipukkeet ja taittelin ne kaikki samalla tavalla.
Onnetar (siskontyttö) nosti arvat arvontamaljaan (kuusamolaisen Bjarmian soppakulho noin 15 vuoden takaa) ja sekoitti niitä. Ja sitten arvottiin:
Mitä, mitä tässä tapahtuu?!! Kahden arvan välillä nähdään kiivas taistelu pääsystä Onnettaren käteen!
Vikkelämpi ja tarttuvaisempi arpa voittaa lopulta taiston.
Jännitys tiivistyy... Ruutupaperi rahisee kun Onnetar avaa arvan. Ja tässä on Voittaja:
Marianne P., onneksi olkoon, olet juuri voittanut helminauhan ja pussukan! Ilmoittaisitko osoitteesi minulle sähköpostiini Santtu2009(at)gmail.com.
Kiitokset kaikille osallistujille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ihanaa, tämäpä oli päivän piristys! Menenpä heti laittamaan siulle sähköpostia.
Marianne P.
Onnea voittajalle!!
Mukavaa viikkoa!!
Moikka, tulin juuri kesälomamatkalta ja eräällä pienellä kirpparilla näin Anu Pentikin sinisen kynttilänjalan ja tulit heti mieleeni! Se on sitä vanhaa. Sellainen isomman mariskoolin kokoinen ja muotoinenkin vähän. Maksoi 6 euroa ja mietin, minkäköhän arvoinen mahtaa olla. Osaatko arvella? Jätin ostamatta, kun oli vähän klohmo makuuni.
Marianne, laitoin lahjan tänään postiin. Saat sen varmaan huomenna ellei postipoika pökerry helteessä ;o)
Ulla-Kristiina, kiitos samoin mukavaa viikkoa!
Sini, en tunnista kynttilänjalkaa kuvauksestasi, mutta jos se on 70-luvulta, varmaan arvo on paljon enemmän kuin 6 euroa. Ehkäpä myyjä ei tiennyt sen olevan Pentikiä (tai ei vain tykännyt siitä). Itse olen nähnyt omieni lisäksi kirppiksillä vain yhden Pentikin 70-luvun sinisen kulhon tai ehkä se oli tuhkakuppi, enkä muista hintaa (en siis ostanut kun ajattelin ettei sille ole käyttöä). Minäkään en tykkää kaikista Pentikin jutuista, ne löytämäni siniset ovat varmaan minulle riittävästi. Ellen sitten saa jostain ilmaiseksi tai jollain superhalvalla sellaista möykkykynttilänjalkaa, joista minulla oli kuva siinä yhdessä postauksessa, otettu Pentikin museosta Posiolla. Mutta eikö ole ihan kiva huomata, että ihan kaikkea ei tarvitse ostaa, vaikka tunnistaa tavaran merkkituotteeksi ;-)
Lähetä kommentti