Vielä varoituksen sana niille, jotka aikovat mennä EMMAan katsomaan 100 % Silk -näyttelyä: Näyttelyn yhteydessä esitetään englanninkielistä Kultainen Lootus -dokumenttia.
Dokumentin kertoja-minä on kiinalainen nainen, joka palaa kotiseudulleen, koska haluaa nähdä typistetyt jalat. Sekä hänen äidillään että tädillään on sellaiset. Tiedättehän ne pikkuriikkisiksi sidotut jalat, jollaiset olivat viehättävän ja seksuaalisesti puoleensavetävän naisen merkki vuosisatojen ajan Kiinassa?
Osuin paikalle kesken dokumentin enkä tiedä, miksi äiti tai täti ei näyttänyt jalkojaan. He opastivat kertojan jonnekin satojen kilometrien päähän katsomaan naista, jolla oli täydelliset kolmen tuuman jalat. Äiti tai täti kertoi, että pienet jalat olivat tärkein asia naiselle: Jos sinulla oli kolmen tuuman jalat, olit kaunis ja pääsit hyviin naimisiin. Jos ei, peli oli menetetty jo ennen kuin se alkoikaan.
Kertoja löytää naisen, mutta tämä ei suostu näyttämään jalkojaan. Hukkareissu siis. Kertoja palaa kotiseudulleen ja lopulta äiti ja täti näyttävät jalkansa. Dokumentin edetessä kerrotaan ja havainnollistetaan, miten jalkojen typistäminen tehdään: Ensin pienen tytön (ehkä 3 - 4-vuotiaan) jalat pestään ja hierotaan niin, että ne ovat hyvin pehmeät. Sitten varpaat isovarvasta lukuunottamatta taivutetaan päkiän alle ja sidotaan sellaiseksi pitkillä siteillä (minua alkoi yököttää tässä kohti). Jonkun ajan päästä siteitä kiristetään. Jossain vaiheessa jalkaholvin luut murretaan ja niin voidaan päästä kolmen tuuman ihannemittaan. Sitä tuskaa jaloissa ei voi edes kuvitella!
Lopulta äiti ja täti näyttävät jalkansa. Mikäli ymmärsin oikein, äidille oli tehty myöhemmin korjausleikkaus, sillä hänen varpaansa olivat suorassa (tosin hän sai ne myös käännettyä päkiän alle). Jommankumman jalat olivat nyt viiden tuuman pituiset, ehkä tädin, sillä hänelle leikkausta ei ollut tehty. Kun hän otti siteet pois, hänen jalkansa näyttivät niin kauheilta vääntyneine varpaineen, että poistuin salista, koska voin niin huonosti. Minua oksetti, vaikka en ole heikkohermoinen enkä tietääkseni myöskään raskaana.
(Kuvissa Kiinasta ostamani töppösjäljennökset, jalkaterän pituus noin neljä tuumaa eli 10 cm eli ihan liian paljon...)
2 kommenttia:
Katsoin blogiasi aamulla ja kun äsken törmäsin V&A:n näyttelyblogiin, niin palasit mieleen. Minä en muuten huomannut EMMAssa käydessä tuota elokuvaa ollenkaan.
Kaisa, minäkin huomasin elokuvan ihan sattumalta. Mustassa seinässä olevan oviaukon vieressä oli vaatimaton kyltti elokuvasta, missään muualla en ole nähnyt tietoa siitä.
Onpa kiinnostavat sivut V&A:lla, samoin kuin tuo blogi. Kiitos vinkistä!
Lähetä kommentti