torstai 10. maaliskuuta 2011

Tästä nousee maineenne


Pallukkakynttilöiden (ja "jalkojen") euron hintaan sisältyi myös painotuote vuodelta 1960. Luulen, että siitä on minulle paljon iloa!


Edellinen omistaja lienee ollut oikea kakkumaakari, jonka bravuurinumero on ollut tosca- tai ambrosiakakku. Tämä aukeama on nimittäin useimmin avattu, ainakin töhryjen määrästä päätellen. Ja onhan tuossa ikioma kakku oululaisillekin!


Vihkosessa on ihanat kuvat. Kovin monta niitä ei ole, suurin on tuo keskiaukeaman leivonnaiskuva. Mutta näistä kattauskuvista näkee niin hyvin tuon ajan tyylin. Yksinkertaista, selkeää ja kaunista.


Mainokset ovat huvittavia, niin hillittyjä verrattuna nykyisiin. Mainoslauseet ;-D


Tuollainen kotona leivottu pitkopulla maistuisi kyllä milloin tahansa!


En tiedä, miten ihmeessä olen tullut toimeen ilman tätä mainiota vihkosta. Sen 107 leivinohjetta taatusti tekevät maailmasta paremman - ainakin maukkaamman ;o)

10 kommenttia:

Pääsky kirjoitti...

I_H_A_N_A :) nam !

Anja kirjoitti...

Erittäin hyödyllinen vihkonen, kyllä maine nyt nousee :) Oikeasti ihana, tuostahan lötyy varmasti kaikki tarpeelliset leipomisohjeet. Olisin juuri tänään ostanut pullapitkon kaupasta, kun en ehdi leipomaan, mutta hylly ammotti tyhjyyttään... vanha kunnon pullapitko on suosittu edelleen!

Unknown kirjoitti...

Tosi hauskoja kuvia! Suosittelisin skannaamaan joitain (alkuperäistä en rikkoisi) ja laittamaan tauluksi keittiön seinään, jos vain suinkin sopii tyyliisi!

Hurmioitunut kirjoitti...

Ihana vihkonen! Ja varsinkin "Kukkarokin sanoo: Mainiota" :'D

Kotivalo kirjoitti...

Mä rakastan noita vanhoja ohjevihkosia ja lehtiä kans yli kaiken. Ne on jotenkin niin lämpimän naiiveja = ) Hieno löytö!

Miia kirjoitti...

Ihana, aivan mahtava! Kivaa viikonloppua!

Thilda kirjoitti...

MAINIOTA! ;D
Nuo vanhat mainokset ja painotuotteet muutenkin ovat vaan niin - mainioita! Itse olen koettanut rajoittaa keittokirjojen ostelua, tosin vieläkin kaihertaa yksi jota en saanut ostettua muutaman euron hintaan, kun myyjä halusi tarkistaa hintaa. Se oli SUOMENkielinen keittokirja 1840-luvulta! Hinta kapusi yllättäen satoihin euroihin, joten jäi ostamatta.

Kuukki kirjoitti...

wihtori ja Anja, niin minustakin, en voinut vastustaa ;-)

Kiva idea, Leena, ehkäpä hyvinkin toteutan sen!

Hietzu, niin minustakin, ennen mainokset olivat niin erilaisia.

Kotivalo, minä myös tutkin aina kohdalle osuvat vanhat lehdet, tuntuu kuin ne olisivat eri maailmasta.

Kiitos samoin, Miia!

Thilda, mikä löytö, harmi, ettet saanutkaan kirjaa! Periaattessahan kauppiaan olisi pitänyt myydä kirja sillä hinnalla, mikä siinä oli...

Thilda kirjoitti...

Lisään vielä sen verran että siinä kirjassa ei siis ollut vielä varsinaisesti hintaa. Se oli tullut myyjälle muutamaa päivää aikaisemmin ja hän arveli sen hinnaksi muutamaa euroa, mutta halusi kuitenkin tarkistaa sen muualta. Äsh! :)

Kuukki kirjoitti...

Thilda, mukava kuulla, että myyjä on toiminut oikein ;-) Vaikka harmittaakin...