sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Joulun rauhaa


Aaton hämärtyessä neljä ihmista taivaltaa kapeaa polkua. Polku kulkee järvenselän yli saareen. Välillä joku tulee vastaan ja hyvänjouluntervehdykset vaihdetaan; muutkin kyläläiset ovat samalla asialla. Saaressa kynttilälyhdyt sytytetään ja ajatukset ovat niissä, joita ei enää ole. Kaikkialla on hiljaisuus ja rauha.

Joulupukki on käynyt, lahjat jaettu, saunottu ja syöty hyvin. Vanhukset ovat jo menneet yöpuulle ja pian me muutkin. Isoa pirttiä valaisevat vain joulukuusenkynttilät ja kyntteliköt ikkunoilla. Pirtissä tuoksuu joulu ja melkein voi nähdä joulutonttusten hiipivän hämärässä.


Jouluaamuna hipsin yksin ulos, vain kamera mukanani. On pikkupakkanen ja aurinko nousemassa. Pilvet ovat värjäytyneet vaaleanpunaisiksi, auringon puolella taivas on oranssinkeltainen kuin halvassa toritaiteessa. Keskityn vaaleanpunaiseen.




Illalla käymme kummilapsen kanssa kahdestaan hänen "työpaikallaan" naapurin navetassa. Isäntä on kehottanut häntä hakemaan säiliöstä oikeaa lehmänmaitoa. Maitohuoneessa kummilapsi täyttää onnellisena ihkauuden päälärinsä. Kurkistamme myös navettaan, lehmillä on kaikki hyvin.


Tapaninpäivänä kummilapsen ja Rekun kanssa metsässä. Koiranulkoilutusta umpihangessa. Etelä-Suomessa riehuu puita kaatava myrsky. Meillä pohjoisessa on hiljaista ja tyyntä. Housunlahkeissa ja sukanvarsissa on lumipaakkuja, kun otan kengät pois.


Tuntuu kuin olisin ollut pohjoisessa kauemminkin kuin vain joulun yli, niin erilaista siellä on, niin kaukana omasta arjesta ja hyvä niin. Oli ihana joulu!

6 kommenttia:

Kotivalo kirjoitti...

Oi mitkä ihanat maisemat, täydelliset jouluun!

Hurmioitunut kirjoitti...

Ihania kuvia ja tunnelmia. Nuo vaaleanpunaisiksi maalatut taivaanrannat ovat kuin satukirjasta!
Minä olen ollut irti arjesta kolmisen viikkoa ja takaisin arkeen, ja kotiin, palaaminen tuntuu oudolta.

Kirjailijatar kirjoitti...

Voi miten paljon lunta, ihanaa. Ja nuo auringonnousu (vai lasku?) -kuvat ovat aivan mielettömän upeita. Täällä vesisateen keskellä on suloista katsella lumikuvia. Ja toivoa lunta.

Kuukki kirjoitti...

Kotivalo, niin olivat tämän pimeän ja märän sijaan!

Hietzu, olin vain puolitoista viikkoa lomalla ja oli tosi ankeaa mennä töihin (vaikka työssäni ei ole mitään vikaa)... Mutta pitää olla arkeakin, tuntuupa sitten loma mukavammalta ;-)

Kirjailijatar, kiitos! Vaaleanpunaiset taivaat ovat auringonnousuja pikkupakkasella. Toivoisin myös lunta tänne eteläänkin, kaipaan kyllä viime talvea.

Anonyymi kirjoitti...

Mukavaa, kun kävit :)
Lumimäärä on vielä lisääntynyt, riittäisi siitä sinne eteläänkin!

-T-

Kuukki kirjoitti...

Eipä kestä ;-) Kiitos vaan, lunta on nyt onneksi täälläkin!