Räätälöity patikkaretki

Suomi on kesällä niin ihana paikka, että voisin reissata kesäkuun alusta elokuun loppuun ympäri maata, tutustua uusiin paikkoihin, valokuvata, nauttia kulttuurista, luonnosta ja ihanista ihmisistä!


Kolmessakin viikossa ehtii vaikka mitä, kun on oikein sukkela ;-D


Luontoa rakastavan kummilapseni kanssa retkeilimme ensin lähitienoolla ja siihenkin retkeen mahtui hienoja vaaramaisemia, pieni joki ja pitkospuut.


Keskellä suota pitkospuut olivat veden alla, joten riisuimme kengät ja sukat ja jatkoimme matkaa. Pitkospuut olivat harmaat, sileät ja lämpimät paljaiden jalkojen alla. En olisi halunnut laittaa sukkia ja kenkiä enää ollenkaan.


Ja mikä rauha siellä suolla oli - vain jonkun linnun hätäistä kirkunaa (häpeä tunnustaa etten tunne lintuja juuri ollenkaan), kun ohitimme sen pesän liian läheltä. Pakko oli, kun pitkospuut menivät siitä.


Ja sitten teimme sen vähän isomman patikkaretken Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.

Tarkoituksemme oli kävellä Juumasta Jyrävälle, jossa olen käynyt lukemattomat kerrat lapsena. Siihen aikaan juumalaiset kuskasivat ihmisiä veneellä Kitkajärven yli ja sieltä Jyrävälle oli lyhyempi kävelymatka. Mutta vähintään 15 vuoden tauko siellä käymisessä teki minulle tepposet!


Olin tyystin unohtanut, että Myllykosken riippusiltaa ei pidä ylittää, vaan juuri ennen sitä pitää kääntyä eri polulle. Tokihan siinä oli kyltti ihan selkäni takana, mutta riippusilta vei kaiken huomiomme. Niinpä ylitimme riippusillan ja jatkoimme matkaa. Vähän ihmettelin, kun maisemat näyttivät erilaisilta kuin muistin. Ajattelin vain, että polkua on siirretty ja tehty paljon uusia portaita, tosi jyrkkiäkin (hiki tuli...).


Olihan siellä välillä pikku karttojakin, mutta vasta kun Jyrävää ei alkanut kuulua, katsoin sellaista tarkemmin. Tajusin, että olemme väärällä puolella jokea! Harmitti, kun olin nimenomaan halunnut Jyrävälle, mutta tästä tuli sellainen "räätälöity" patikkaretki. Mutta harmitus loppui kun pysähdyimme hikisinä pienen lammen rannalla nuotiopaikalle, paistoimme makkaraa, söimme eväitä ja lepuuttelimme.


Sitten palasimme samaa reittiä takaisin Juumaan. Maisemat olivat kyllä komeat tälläkin puolella jokea ja mikäs siinä oli retkeillessä mukavassa seurassa! Ei siis ollenkaan hassumpi retki!