sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Elämän koreus



Olin ihan unohtanut kertoa, että itse järjestämäni kulttuurikesäni huipentui Elämän koreus -näyttelyyn Tarvaspäässä. Siis Gallen-Kallelan museossa, joka täytti 50 vuotta ja jossa - noloa tunnustaa - en ollut käynyt aiemmin.



Akseli Gallen-Kallela suunnitteli Tarvaspään itselleen ja rakennutti sen vuosina 1911 - 1913. Rakennus näyttää pieneltä linnalta tai palatsilta eikä ollenkaan suomalaiselta. Näyttelyn alaotsikkona oli Kalevalan kankahilta Afrikan savanneille: Gallen-Kallelan taulut olivat alakerran ateljeessa ja pyöreässä salissa, ja hänen Afrikasta tuomansa esineet tornin ensimmäisessä kerroksessa. Ylimpänä tornissa on ihana holvikattoinen huone, josta on ikkunat neljään ilmansuuntaan.


Näyttelyn suurin anti minulle oli itse paikkaan, rakennukseen ja Gallen-Kallelan ateljeehen tutustuminen sekä taulut, vähemmän välitin savannitavarasta, vaikka toki niitäkin vilkaisin.


Ateljeessa takan yläpuolella on aikanaan kohua herättänyt Bil-Bol-juliste, johon Gallen-Kallela sai inspiraation Kalevalasta; Lemminkäinen ryöstää Kyllikin.



Kehystystarvikkeiden alla (lasilla suojattuna) on Gallen-Kallelan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn suunnittelema jugend-tyylinen Liekki-ryijy, jonka aaltoilevat muodot pohjautuvat saniaismetsikön liikkeeseen. Gallen-Kallelan tekstiilien ornamentiikkaan vaikuttivat vahvasti luonto ja metsä - oksat, kävyt, pahkat, sammaleet ja jäkälät olivat taiteilijan koristeellisten muotojen innoittajina.



(Wikipedian mukaan) vuodelta 1895 oleva Väinämöisen lähtö perustuu Kalevalan päätösrunoon, jossa Väinämöinen määrää pienen poikalapsen surmattavaksi, mutta lapsi alkaa syyttää häntä rikoksista. Väinämöinen suuttuu ja lähtee, mutta sanoo palaavansa, kun häntä kaivataan. Jotkut ihmiset rinnastavat tämän taulun suomalaisen muinaisuskon väistymiseen kristinuskon tieltä. (Pitäisi varmaan joskus lukea Kalevala kokonaan...)


Velisurmaaja-taulusta (v. 1896) olen tykännyt, jo ennen kuin edes tiesin sen nimeä tai aihetta.


Ad Astra ("Tähtiin", v. 1896) oli yksi Gallen-Kallelan rakkaimmista töistä, jotka hän piti itsellään. Taulu kuvaa ylösnousemusta: "Maailman vapauttajan asento ristinpuulla - eikö se voisi symboloida myöskin sitä, mitä ihminen, joka on kaiken kärsinyt ja kaikesta vapautunut, tuntee?", muistelee Gallen-Kallela teosta vuonna 1920.


Tarvaspään pihassa on mukava kahvila vähän ränsistyneessä pitsihuvilassa. Kahvilaan mahtuu paljonkin virkistystä kaipaavia näyttelyvieraita, mutta tällä kertaa meitä oli vain kaksi. Liekö se ollut koko päivän ensimmäinen rauhallinen hetki, kun toisen huoneen liinat olivat vinossa ja tuolit sekaisin ;-) Tuolit olivat oikein hauskaa matalaselkänojaista mallia.


3 kommenttia:

maiju kirjoitti...

Hei, tämä on uskomaton juttu, jämähdin blogiisi tässä pari päivää sitten, joten aistin tuttuja juttuja ja piti alkaa lukemaan ihan alusta asti. Juuri eilen olimme miehen kanssa luontoretkellä Villa Elfvikissä mistä tiirailimme Tarvaspäähän päin, ajattelin että sinnekkin pitäisi mennä ja otin kuvan Tarvaspäästä joka kaukana horisontissa näkyy Villa Elfvikin luontopolulta. Laitan linkin sivuiltani tänne sinulle niin pääsevät tutustumaan Tarvaspäähän Akseli Gallen-Kallelan töihin. ;)

Hurmioitunut kirjoitti...

Pah,ei tuossa mitään noloa ole. En ole minäkään Tarvaspäässä käynyt,ainakaan vielä. Varmasti upeaa nähdä teokset läheltä ja "elävinä". Nautin retkestä jo kuvien kautta.
Kahvilan tuolit ovat viehättäviä ja Velisurmaaja-taulu on ollut minunkin suosikkini lapsesta lähtien,vaikken tiennyt aihetta. Katselin mummolan seinällä aina Kalevala-lautassarjaa, ja kyseinen teos oli lempparini. Lautaset ovat päätyneet nyt perintönä omalle seinälleni.

Kuukki kirjoitti...

Tosiaan mukava yhteensattuma, Maiju, vaikka minä kävinkin Tarvaspäässä jo aikaa sitten. Villa Eflvikissä ja luontopolulla täytyy kyllä joskus käydä. Kiitos linkityksestä!

Hietzu, kieltämättä saisi hävetä koko ajan, jos miettisi, mitkä kaikki kulttuurikohteet on vielä käymättä. Mutta pikkuhiljaa niitä voi kierrellä lomina. Sinullahan onkin Kalevalan kertomukset kuvina seinälläsi niin ei tarvitse lukea itse kirjaa ;-)