torstai 17. marraskuuta 2011

Tartuin haasteeseen


Kirjailijatar kehotti kertomaan itsestä jotain yllättävää. Tottahan toki, ilman muuta! Tohkeissani aloin heti pohtia jotain kertomisen arvoista. Tästä se lähtee, olkaapa hyvät:

1. Olen aloittanut työurani kirjaston satutätinä ja istuttamalla metsää.

2. Viipurin-reissulla sain ensin sydämellisen halauksen papilta, ihan yllättäen. Ja sitten valkoinen kissa heittäytyi kaverikseni. Kissan toinen silmä oli sininen ja toinen keltainen.

3. Haaveeni on kirjoittaa joskus satukirja. Kirjan päähenkilöt ovat jo valmiina ja niin on kirjailijanimenikin.

4. Olen ollut talkoolaisena Valamon luostarissa.


5. Olen marssinut sisään kampaamoon, kysynyt, missä on vessa, käynyt vessassa ja lähtenyt ovesta ulos. Eikä tämä herättänyt minkäänlaista kummastusta kampaajissa eikä asiakkaissa.

6. Olen luistellut aikuisena muodostelmajoukkueessa.

7. Olen juonut muurahaisviinaa.

8. Ja syönyt ankansydäntä.


Ja tässä extra:
9. Olen huristellut Rhodoksen hiekkaisilla vuoristoteillä mopolla. Yksin, ilman kypärää ja ilman huolen häivää!

Kuka ottaa kopin?

4 kommenttia:

hietzu kirjoitti...

Kivoja paljastuksia,erilaisia,jännittäviä!
Mukavaa viikonloppua, tai, kuten italiantunnin jälkeen sanotaan buon finesettimana!

Nonna kirjoitti...

Wau, satukirja! Anna palaa, sanon minä!

Kuukki kirjoitti...

Kiitos Hietzu, viikonloppu oli oikein mukava, ehdin käydä pop-up-ravintoloissa ja joulukadun avajaisissa.

Kiitos Nonna, ehkäpä jonain vuonna ;-)

Ja nyt lähden tutkimaana, josko te olette tehneet paljastuksia...

Kuukki kirjoitti...

... siis tutkimaan...