keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Vaaleanpunainen Sininen moskeija - Istanbul 1





Ensin tarkistamme, näkyvätkö Hagia Sofia ja Sininen moskeija eli Sultanahmet camii hotellin kattoravintolasta kuten on luvattu ja näkyväthän ne! Sitten lähdemme katsomaan, millainen Istanbul on illan hämärtyessä. Laskevan auringon värjätessä Sinisen moskeijan vaaleanpunaiseksi suunnistamme kohti näitä kahta mahtavaa rakennusta. Ripsii vettä, mutta se ei tunnelmaa latista, olemme ihan innoissamme - vihdoinkin täällä!





Palvelus näyttää juuri päättyneen, koska ihmisiä - muslimeja - tulee moskeijasta ulos. Ihmettelemme moskeijan suuruutta ennen kuin menemme sisäpihan kautta sisälle. Laitamme huivit päähän ja otamme kengät pois. Viimeksi kun kävin täällä, kengät jätettiin sikinsokin ovelle. Nyt otamme niille rullasta muovipussin ja kengät kädessä astumme sisään (huom. kannattaa olla ehjät sukat ;-)). Jalkojen alla on pehmeä, paksu kokolattiamatto. Punainen, hyvin kaunis. Laitamme kengät niille varattuun hyllyyn.





Moskeija on avara ja hengästyttävän kaunis! Katse kääntyy koristeellisiin seiniin, joita peittävät kuulut Iznik-kaakelit, ja korkealle kupoleihin. Pehmeässä, punertavassa keinovalossa kaakelien sinisyys ei ihan pääse oikeuksiinsa, mutta kaunista täällä on! Ihmisiä on jonkin verran, mutta tunnelma on rauhallinen ja harras. Matto vaimentaa ääniä eikä täällä kukaan puhu kovaan ääneen tai juoksentele.







Lopulta riistäydymme irti Sinisen moskeijan kauneudesta ja astumme ulos puistoon, jonka vastakkaisella reunalla kohoaa massiivinen, salaperäinen, lähes 1500 vuotta vanha Hagia Sofia. Yli 900 vuotta kristillisenä kirkkona, melkein 500 vuotta moskeijana ja vuodesta 1934 museona ollut Pyhä Viisaus vetää puoleensa, etenkin oranssissa valaistuksessa (alkuperäinen väri kenties?). Nyt se on kiinni kuten museon kuuluukin, mutta ulkopuolta voimme ihailla sen mahtavuutta.



3 kommenttia:

hietzu kirjoitti...

Voi että näitä kuvia ja tunnelmia on odotettu! Nuo mosaiikkiseinät ja niiden värit saavat hiljenemään. Kaunista valoa olet saanut kuviisi tallennettua. Ja tuo punainen kokolattiamatto näyttää kivalta. Kuvittelin itseni jo istumaan tuonne valaisimien alle ja leuka pystyssä ihailemaan ympärillä olevia yksityiskohtia.

Mine kirjoitti...

Kivat kuvat tutuista paikoista. Onkin aina mukava nähdä, että mihin täällä muiden huomio kiinnittyy. Itse saattaa olla jo jossakin mielessä sokea.

Kuukki kirjoitti...

hietzu, et arvaa miten kuvaaminen oli välillä vaikeaa, sillä tähän asti olen AINA kuvannut automaattisäädöillä ja nyt päätimme serkkuni kanssa opetella säätämään itse... mutta jotain ihmismäisiäkin kuvia onneksi syntyi ;-) Aikomuksemme oli käydä Sinisessä moskeijassa myös päivänvalon aikaan, mutta emme ehtineet. Istanbulissa on niin paljon näkemistä!

Mine, niinhän siinä usein käy, että silmä tottuu eikä erityisiäkään juttuja enää näe samalla tavalla kuin aluksi. Mutta minusta sinä pystyt vielä vuosienkin jälkeen näkemään Istanbulin kauneuden ja viehätyksen!