Kukonlaskenta

Tiput olivat saavuttaneet sen iän, että oli aika määrittää niiden sukupuoli. Etelä-Suomesta kiidätettiin paikalle tarkastaja-asiantuntija, jonka oli määrä suorittää tämä tärkeä tehtävä.

Asiantuntija ujuttautui kanalaan omistajan vanavedessä, kun tämä vei ruokaa ja vettä tipuille. Ilman täytti viserrys ja sirkutus - tarkastaja ihmetteli, että kuinka paljon viserrystä oikein lähtee yhdestä tiusta tipuja. Ja miten laskenta oikein saadaan suoritetuksi, kun tiput ovat niin ehtiväisiä.

Ruokakupit kiinnostivat tipuja huomattavasti enemmän kuin tarkastaja. Jyviennokkimishässäkässä yksi jos toinenkin astui kipon reunalle ja niin saatiin jyvät leviämään tehokkaasti ympäri kanalaa.

Laskija-asiantuntija jähmettyi niille jalansijoilleen ja yritti epätoivoisesti laskea isompia heltanalkuja. Sukupuolen määrityksen pitäisi onnistua noin viiden viikon ikäisiltä tipuilta; iso heltanalku = kukko, pieni = kana.

Tehtävä tuntui lähes ylivoimaiselta. Jos asiantuntija uskalsi liikahtaa, tiput jähmettyivät paikoilleen ja kanalaan laskeutui syvä hiljaisuus. Sitä seurasi entistä kirkkaampi sirkutus ja tipujen säntäily edestakaisin. Tarkastaja-laskija luovutti ja otti kameran avukseen. Räpsi kuvia tipuista ja toivoi edes jonkun tipun olevan liikkumatta.

Kanalanomistajaa tiput eivät arastelleet, vaan menivät lähelle ja nokkasivat välillä kengistä. Eivät edes hätääntyneet, vaikka omistaja otti jonkun käsiinsä. Eteläsuomalainen asiantuntija yritti matkia kanalanomistajan käyttäytymistä tipujen luottamuksen saavuttamiseksi. Pian hänkin sai kokea sen onnenhetken, että yksi muita rohkeampi tipu kävi nokkasemassa hänen kenkäänsä.

Kahdesta laskentakäynnistä huolimatta kukonalkujen määrä jäi hieman hämärän peittoon - ehkä seitsemän tai kahdeksan - mutta joidenkin yksilöiden sukupuoli selvisi. Yllä = kana, alla = kana.

Alla kaksi kanaa ja kaksi kukkoa.

Yllä kaksi kukkoa.

Kukkoko?